No niin, muutto ja kielen vaihto hidastivat hiukan tahtia.
alkuperäiseltä nimeltään tämä kirja on siis Sanctuary.
Tällä kertaa oli vuorossa siis ihan omasta kirjahyllystä kirja. Tämä on siellä lojunut ja odottanut sopivaa inspiraatiota ja juuri nyt muuton aikaan sellainen sattui. Syynä muutto, ei kirjastosta viitsinyt siis lainata, ja hyllyn suomenkieliset on jo luettu niin monesti, ettei enää innostanut.
Robertsia olen lukenut suomeksi jonkun verran ja aika samantyyppistähän kaikki on. Jotain ikävää ja samaan aikaan ihanaa tapahtuu. Usein minusta kuvataan perhejuttuja, niin tälläkin kertaa. Kadonnut äiti, sisarusten viileähköt välit, isä joka on jäänyt kaipaamaan kadonnutta vaimoaan. Asiastahan ei tietysti juurikaan keskustella...
Sitten muutama ulkopuolinen, kuitenkin lapsuudesta saakka tutut ihmiset, jotka tapaavat vuosi(kymmeni)en jälkeen jälleen. Jälleennäkeminen ei olekaan vain iloinen tapahtuma...
Tämmöistä hömppäää siis murhistaan huolimatta. Kevyttä ajatustennollauslukemista. Sopii hyvin tälläiseen muutenkin kiireiseen aikaan, kun ehtii lukea vain silloin tällöin muutaman sivun. Äkkiä muistaa, missä mentiin ja ei se niin väliä, jos vähän joutuu miettiin kuka kukin oli ;)
No, lukeminen saksaksikin sujui muutaman kuukauden tauosta huolimatta, vaikka onhan se hitaampaa..
Mutta jos siis Robertsista tykkää, on tämäkin kirja ihan ok. Ainakin saksaksi ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti