Avioliitto on mahdollisuus kasvattaa rehevä ja väriloistoa hehkuva parisuhteen puutarha. Tämä kirja antaa käytännöllisiä vinkkejä kuinka ymmärtää kumppania, auttaa häntä kasvamaan täyteen mittaansa ja itse eheytyä hyväksyvässä sylissä. Kaikkein läheisin ihminen voi tukea puolison itsetuntoa hyvin parantavalla tavalla - mutta myös masentaa enemmän kuin kukaan toinen.
Kirjassa on tehtäviä, joiden avulla voi testata omaa parisuhdettaan. Johtolankoja ongelmien selvittelyyn. Käytännössä koeteltuja ehdotuksia elävän ja rikkaan suhteen rakentamiseen. Avaa tietä Jumalan luo, joka haluaa siunata avioliittoja.
Dennis ja Barbara Rainey ovat tehneet avioliittotyötä 20 vuotta. Heillä on kuusi lasta.
Kansanlähetyksen avioliittotyön vastuupari, Vuokko ja Seppo Vänsä, suosittelevat tätä kirjaa kaikille, jotka haluavat syventää parisuhdettaan.
(takakansi)
***
Riitta suositteli tätä kommenteissa tässä hetki sitten ja sainkin sen toisesta kirjastosta tilaamalla lainaan.
Tänään hain ja ahmin tämän nyt iltapäivän/illan aikana läpi. Tämä on kirja, mikä pitäisi saada omaan kirjahyllyyn ja johon olisi hyvä palata aina silloin tällöin.
Toiseksi miehenkin tekisi hyvää lukea tämä, mutta tiedän, että hän ei lukisi paria sivua pidemmälle, liikaa "jeesustelua" eli Raamatun viittauksia ja uskoon viittaamista.
Mutta teki minulle itselleni hyvää lukea tämä kirja. Ja vaikka tässä kirjoitettiin, että "puoliso sitä ja tätä" huomasin, että tämä koskee myös minua, ei vain puolisoani. Minunkin on kiinnitettävä itsessäni huomiota niihin seikkoihin, ei vain puolisossani.
Rukous oli tässäkin kirjassa tärkeässä osassa.
Avainasemassa on toisen kunnioittaminen ja ymmärtäminen. Kaikki perustuu niille.
Ja sille, että me olemme mies JA nainen. Mies ja nainen eivät ole täsmälleen samanlaisia, he eivät pidä täsmälleen samanlaisista asioista ja se on hyväksyttävä seikka. Ei tarvitse olla kaikessa samanlainen, ei tarvitse pitää samoista asioista. Mutta pitää ymmärtää toista ja kunnioittaa toista.
Sain myös vahvistusta omalle avioliitolleni, ihan näin yksipuolisesti ;) kun luin tätä kirjaa. Perheen keskinäiset päätökset ovat tärkeämpiä kuin se, miten toisten mielestä pitäisi toimia. On ihan sama, vaikka toiset ajattelevat, että toimimme jotenkin "oudosti" tai että toinen meistä uhrautuu (eli minä, koska olen ollut kotiäiti), tärkeintä on, että me tunnemme perheenä toimivamme oikein.
Sain tästä kirjasta paljon aineksia omaan elämääni. Paljon herätti ajatuksia. Tässä on pitkäksi aikaa pureskeltavaa ja jos mahdollilsta, tulen palaamaan tämän kirjan pariin varmasti jatkossakin. Parasta olisi tosiaan saada se omaan hyllyyn, ehkä jostain tulee joskus vastaan.
Ja voi kun sama kirja olisi kirjoitettu, tai samat asiat, ilman "uskoa", luulisin, että uppoaisi moneen paljon paremmin sitten..
Mutta suosittelen tätä kirjaa kyllä lämpimästi.
4 kommenttia:
Minä en ole aikoihin lukenut mitään parisuhdekirjoja, koska meillä oli pitkään niin pattitilanne, ettei siihen tuntunut oikein mikään kirja sopivan. En pystynyt nousemaan oman katkeruuteni ja pettymykseni yläpuolelle yhtään enkä näin ollen myöskään katsomaan, mitä minä suhteessa tein väärin.
Uskon, että siinä on yksi onnellinen avioliiton avain, että muuttaa omaa käytöstään sen sijaan, että keskittyisi muuttamaan puolison käytöstä. Mutta miten paljon helpompaa onkaan nähdä se rikka toisen silmässä kuin malka omassaan. Ja jos on oikein loukattu olo, ei ehkä haluakaan muuttua itse, vaikka tietäisikin järjellä, että se on ainoa tie.
Mielenkiintoiselta kuulostaa tuo kirja, josta kerrot. Siitä olen varma, ettei meidän miestäkään saa avioliittoa käsittelevään kirjaan tarttumaan, ei edes ilman Jeesusta. Mutta voihan sitä aina lukea itse.
No, en usko että meilläkään mies tarttuisi tälläiseen kirjaan, oli se sitten Jeesuksella tai ilman. Ellei jostain syystä saisi puhuttua ympäri. Ja juuri tuota kirjaa on edes turha yrittää saada hänelle "myytyä"..
Mutta ehkä joskus.
Minäkin heräsin taas tämän kirjan myötä huomaamaan sen, että ei voi syyttää vain toista. Ja että tosi moni asia juontaa alkunsa lapsuudesta ja omista suhteistaan vanhempiin. Tämä koskee niin itseä kuin puolisoakin.
Ja ei voi muuttaa puolisoa, mutta voi muuttaa itseään. Voi myös rukoilla, että puolison hyvät puolet vahvistuisivat, ja muistaa suosia niitä positiivisia rukouksia :)
Totta on sekin, että jossain vaiheessa tulee se tilanne, että "en tosiaankaan tee mitään tilanteen eteen, koska eihän tuotakaan kiinnosta".
Tärkeää olisikin voida keskustella tilanteessa kuin tilanteessa. Osata purkaa sitä tilannetta, käsitellä se ja edetä eteenpäin.
Keskustelu on parisuhteessa tärkeässä asemassa. Ilman keskustelua on (minusta) turha olla ymmärrystä ja kunnioitusta.
Ja tiedän omasta parisuhteestakin sen, että keskustelu on jäänyt viime aikoina aika vähiin.. Enkä voi syyttää vain miestä siitä. Mutta nyt taas sain eväitä siihen, miten itse voisin toimia eri tavalla.
Aika näyttää, toimiiko vai ei, mutta aina kannattaa kokeilla.
Onpa mukava tieto, ettei kirja ollut "ajan haaskausta" :)
Sisältö muhii mielessä ja tekee omaa työtään sielun sopukoissa.
Ei miehen suhteen kannata vielä lannistua, sillä sattaa koittaa päivä, jolloin kirja kiinnostaakin.
Rukous tekee ihmeitä!:)
Siunauksin Riitta.
Riitta, ei kirja tosiaankaan ollut ajanhaaskausta.
Sain aineksia oman itseni uudelleen rakentamiseen. Siinähän se liitto tulee sivussa ;)
Tottakai liitossa on kaksi, mutta toisen esimerkki voi saada jo ihmeitä aikaan. En tosiaankaan aio lannistua.
Tulevaahan en tiedä, mutta rukoilen sen puolesta, että kaikki jatkuu hyvänä ja muuttuu jopa paremmaksi.
Ja tosiaan, liiton osapuolten pitää voida hyvin. Liitto ei voi voida hyvin, jos sen osapuolet voi huonosti. Eli tässäkin on paras lähteä itsestä, jotta osaa ja jaksaa auttaa toistakin..
Lähetä kommentti