India Taylor on omistautunut perheelleen. Hän on joutunut uhraamaan uransa palkittuna valokuvajournalistina. Miehelleen Dougille hän on 17 yhteiden vuoden jälkeen lähinnä lasten huoltaja - ei juuri enempää. Eräänä päivänä India kohtaa Paul Wardin, Wall Streetin suurliikemiehen, joka elää omilla ehdoillaan ja kiertelee maapalloa jahdillaan.
Ystävyys syntyy huomaamatta heidän välilleen. Sitä ei suunniteltu. Ei myöskään suurta sydänsurua Paulin elämässä. India on ainoa, joka pystyy lohduttamaan miestä. Samalla Paul rohkaisee Indiaa tarttumaan jälleen uraansa.
Tilaisuus tulee yllättävässä muodossa. Mutta vaatii rohkeutta tarttua siihen. Paul on silti ollut Indialle kuin tiedostamaton tienviitta, osoitus uusista mahdollisuuksista. Paulin ja Indian intiimit keskustelut eivät kysy aikaa eivätkä paikkaa.
Lopulta on ratkaisun hetki. India astuu kohti uutta ja löytää sisältään voimakkaan ja herän, itselleen uskollisen..... (loppu on kirjaston tarran alla).
(takakansi)
****
Hömpänpömppää taas.
Voisi kuvailla ennalta-arvattavaksi ja tylsäksi. Mutta kuitenkin sellaiseksi, jonka sai luettua. Kirja, joka ei vaadi aivoja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste steel. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste steel. Näytä kaikki tekstit
tiistai 3. maaliskuuta 2009
maanantai 7. heinäkuuta 2008
Danielle Steel, Vastaus rukouksiin
Faith Madisonin elämä menestyvän Alexin kanssa näyttää kadehdittavalta: vaurautta, suloiset tyttäret, viihtyisä talo Manhattanilla. Kannettavana on kuitenkin raskas taakka: suru rakkaan Jack-velken traagisesta kuolemasta sekä lapsuuden tarkoin varjeltu salaisuus.
Kun tyttäret muuttavat kotoa, Faith haluaa aloittaa opinnot uudestaan ja valmistua juristiksi. Alex pitää ajatusta silkkana hulluutena. Tukea Faith saa yllättävältä suunnalta: isäpuolen hautajaisissa hän tapaa lapsuudenystävänsä Brad Pattersonin, josta ei ole kuullut sitten veljensä kuoleman. Juristina toimiva Brad usuttaa Faithin opintojen pariin.. Heidän pitkään uinunut ystävyytensä herää kukoistamaan.
Danielle Steel kuvaa koskettavasti Faithin taistelua unelmansa toteuttamisesta, taistelua, jonka voitto johtaa uuteen elämään.
***
No, ei tämä mikään huippulukuelämys ollut, mutta ihan tuon sai luettua kuitenkin.
Kävi vähän sääliksi tuo Faith, kun antoi miehensä pompottaa miten halusi. Faithin elämä koostui vain aamiaisen ja päivällisen tekemisestä, satunnaisista kutsuista. Mies kuitenkin määräsi kaikesta ja kielsi mm. opiskelut, koska Faithin tehtävä on huolehtia hänestä.
Ja Faith tietysti koki koko ajan syyllisyyttä siitä.
Onneksi hän sai ystävän ja toinen lapsista oli hänen puolensa. Vaikka tietysti mies viimeiseen asti yritti syyttää Faithia. Lopulta valheet tietysti paljastuivat.
No, lukekaa, jos Steel uppoaa, mutta ei jää mistään paitsi, vaikka jättää väliinkin.
Kun tyttäret muuttavat kotoa, Faith haluaa aloittaa opinnot uudestaan ja valmistua juristiksi. Alex pitää ajatusta silkkana hulluutena. Tukea Faith saa yllättävältä suunnalta: isäpuolen hautajaisissa hän tapaa lapsuudenystävänsä Brad Pattersonin, josta ei ole kuullut sitten veljensä kuoleman. Juristina toimiva Brad usuttaa Faithin opintojen pariin.. Heidän pitkään uinunut ystävyytensä herää kukoistamaan.
Danielle Steel kuvaa koskettavasti Faithin taistelua unelmansa toteuttamisesta, taistelua, jonka voitto johtaa uuteen elämään.
***
No, ei tämä mikään huippulukuelämys ollut, mutta ihan tuon sai luettua kuitenkin.
Kävi vähän sääliksi tuo Faith, kun antoi miehensä pompottaa miten halusi. Faithin elämä koostui vain aamiaisen ja päivällisen tekemisestä, satunnaisista kutsuista. Mies kuitenkin määräsi kaikesta ja kielsi mm. opiskelut, koska Faithin tehtävä on huolehtia hänestä.
Ja Faith tietysti koki koko ajan syyllisyyttä siitä.
Onneksi hän sai ystävän ja toinen lapsista oli hänen puolensa. Vaikka tietysti mies viimeiseen asti yritti syyttää Faithia. Lopulta valheet tietysti paljastuivat.
No, lukekaa, jos Steel uppoaa, mutta ei jää mistään paitsi, vaikka jättää väliinkin.
torstai 27. joulukuuta 2007
Suudelma, Daniel Steel
Suudelma
Steel, Daniel
Vavahduttava romaani rakkaudesta ja sen kovasta hinnasta
Danielle Steel, miljoonapainosten kuningatar ja tunnelmoinnin mestari, osaa kirjoissaan kuvata naisenelämän kipupisteitä ja käännekohtia. Suudelmassa hän kertoo kulissiavioliittoon vangitun Isabelle Forresterin tarinan.
Isabelle on ollut naimisissa pankiirina toimivan Gordonin kanssa 20 vuotta. He asuvat Pariisissa samassa asunnossa, mutta nukkuvat eri huoneissa. Kotiinsa eristäytynyt Isabelle omistautuu sairaalle pojalleen. Yksi ilonlähde hänellä kuitenkin on – kaukopuheluiden varassa elävä ystävyys washingtonilaiseen Bill Robinsoniin, jonka avioliitto on yhtä väljähtynyt kuin Isabellenkin.
Kun Bill ja Isabelle tapaavat Lontoossa, he huomaavat muutaman viattomanonnellisen päivän jälkeen suhteensa muuttuneen. Ystävyys on syventynyt joksikin paljon merkittävämmäksi. Mutta kun he sulautuvat limusiinissa ensisuudelmaansa, autoon törmäävä bussi katkaisee hetken traagisella tavalla. Isabelle ja Bill päätyvät pitkäksi aikaa sairaalaan. Vakava onnettomuus järkäyttää heidän ja heidän puolisoidensa elämän pois raiteiltaan. Isabelle ja Bill joutuvat tekemään suuria ratkaisuja, jotka voivat yhdistää tai erottaa heidät iäksi.
**Rakkautta, omistavia puolisoita, sairaita lapsia, kiellettyjä tunteita.
Hömppää siis oikeastaan.
Olen lukenut tämän aivojen nollaus -kirjan muutamaan otteeseen, koska se löytyy kirjahyllystäni.
Tavallaan ymmärrän Isabellea, koska hänellä on vain sairas lapsensa, miehelleen hän on kuin ilmaa. Bill taas on kiinnostunut Isabellen voinnista ja ajatuksista, on hänelle ystävä.
Ja loppujen lopuksi Isabellen mies Gordon paljastuukin melkoiseksi lurjukseksi. Isabelle kuitenkin selviää kaikesta ja lopulta hän selvittää senkin, mihin Bill on kadonnut sairaalasta poistumisen jälkeen.
Eipä tämä mitään suuria ajatuksia minussa herättänyt. Luin sen ja eipä siinä paljoa tarvitse edes ajatella eikä paljon vaadita lukijalta. Toisaalta lopussa jätetään ehkä aavistuksen avoimeksi, miten päättyikään kaikki, saivatko he todellakin toisensa vai oliko sittenkin niin, ettei heitä ollut tarkoitettu yhteen.
Toisaalta taas kirjassa tuli esiin hiukan vammaisnäkökulmaa. Sitä, että vammautuneelle se voi olla todella kova paikka ja hävettävä paikkakin osittain. Ja kuinka heilläkin voi olla ennakkokäsityksiä ja stereotypioita siitä, miten toiset ajattelevat heidän vammautumisestaan.
Ja kuinka voi kuvitella, että kukaan ei ota tosissaan vammautunutta ihmistä, vaikka ainoa mikä ei toimi, on jalat.
Steel, Daniel
Vavahduttava romaani rakkaudesta ja sen kovasta hinnasta
Danielle Steel, miljoonapainosten kuningatar ja tunnelmoinnin mestari, osaa kirjoissaan kuvata naisenelämän kipupisteitä ja käännekohtia. Suudelmassa hän kertoo kulissiavioliittoon vangitun Isabelle Forresterin tarinan.
Isabelle on ollut naimisissa pankiirina toimivan Gordonin kanssa 20 vuotta. He asuvat Pariisissa samassa asunnossa, mutta nukkuvat eri huoneissa. Kotiinsa eristäytynyt Isabelle omistautuu sairaalle pojalleen. Yksi ilonlähde hänellä kuitenkin on – kaukopuheluiden varassa elävä ystävyys washingtonilaiseen Bill Robinsoniin, jonka avioliitto on yhtä väljähtynyt kuin Isabellenkin.
Kun Bill ja Isabelle tapaavat Lontoossa, he huomaavat muutaman viattomanonnellisen päivän jälkeen suhteensa muuttuneen. Ystävyys on syventynyt joksikin paljon merkittävämmäksi. Mutta kun he sulautuvat limusiinissa ensisuudelmaansa, autoon törmäävä bussi katkaisee hetken traagisella tavalla. Isabelle ja Bill päätyvät pitkäksi aikaa sairaalaan. Vakava onnettomuus järkäyttää heidän ja heidän puolisoidensa elämän pois raiteiltaan. Isabelle ja Bill joutuvat tekemään suuria ratkaisuja, jotka voivat yhdistää tai erottaa heidät iäksi.
**Rakkautta, omistavia puolisoita, sairaita lapsia, kiellettyjä tunteita.
Hömppää siis oikeastaan.
Olen lukenut tämän aivojen nollaus -kirjan muutamaan otteeseen, koska se löytyy kirjahyllystäni.
Tavallaan ymmärrän Isabellea, koska hänellä on vain sairas lapsensa, miehelleen hän on kuin ilmaa. Bill taas on kiinnostunut Isabellen voinnista ja ajatuksista, on hänelle ystävä.
Ja loppujen lopuksi Isabellen mies Gordon paljastuukin melkoiseksi lurjukseksi. Isabelle kuitenkin selviää kaikesta ja lopulta hän selvittää senkin, mihin Bill on kadonnut sairaalasta poistumisen jälkeen.
Eipä tämä mitään suuria ajatuksia minussa herättänyt. Luin sen ja eipä siinä paljoa tarvitse edes ajatella eikä paljon vaadita lukijalta. Toisaalta lopussa jätetään ehkä aavistuksen avoimeksi, miten päättyikään kaikki, saivatko he todellakin toisensa vai oliko sittenkin niin, ettei heitä ollut tarkoitettu yhteen.
Toisaalta taas kirjassa tuli esiin hiukan vammaisnäkökulmaa. Sitä, että vammautuneelle se voi olla todella kova paikka ja hävettävä paikkakin osittain. Ja kuinka heilläkin voi olla ennakkokäsityksiä ja stereotypioita siitä, miten toiset ajattelevat heidän vammautumisestaan.
Ja kuinka voi kuvitella, että kukaan ei ota tosissaan vammautunutta ihmistä, vaikka ainoa mikä ei toimi, on jalat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)