Komisario Timo Harjunpää joutuu romanien ja valtaväestön ristituleen.Timo Harjunpää joutuu selvittämään heti lomalta palattuaan romaniheimon ja valtaväestön välistä konfliktia, jota leimaa vahva ennakkoluulojen ja vihan ilmapiiri. Tapahtumat suistuvat raiteiltaan, ja monen viattomankin ihmisen elämä uhkaa tuhoutua.
***
Olen muistaaksei yhden Harjunpää-dekkarin joskus lukenut, ja tämä lähti kirjastosta mukaan, kun oli palautettujen hyllyssä sopivasti.
Jokin näissä Joensuun kirjoissakin viehähtää, ovat helppoja luettavia, sujuvaa kerrontaa.
Päähenkilö, eli Harjunpää, oli juuri palannut töihin ja tunsi olevansa kaiken ulkopuolella. Hän oli eri mieltä tutkintaa johtavan poliisin kanssa, mutta häntä ei kuunneltu ja hän ei saanut toisaalta edes sanottua, että ei oikein ole samoilla linjoilla.
Toisaalta, onhan niinkin, että kaikill eei vaan voi mennä sanomaan olevansa eri mieltä...
Toinen puoli oli taas se, miten valtaväestö suhtautuu romaaneihin. Aika monellahan on tietynlainen streotypia heidän elostaan ja toimistaan. En osaa ottaa kantaa siihen, onko sillä totuuden pohjaa vai ei. Tässä kirjassa kuitenkin kerrottiin siitä, että heillä on omia tapojansa, ja toisaalta taas nuoremmat mustalaisetkin voivat käyttää niitä vähän omiin tarkoitusperiinsä, eivät ihan niinkuin ennen on toimittu tilanteissa.
Ja heillä on se oma kulttuurinsa, joka ei istu ihan valtaväestöön. Kenen pitäisi joustaa ja antaa periksi?
Mutta jos Harjunpää-sarja kiehtoo, niin tämäkin pitää tietysti lukea. Toisaalta, jos Harjunpää ei ole tuttu hahmo, kannattanee tutustua, jos dekkarit yleensä ottaen kiinnostavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti