Mikä sai Maria Kallion ryhtymään poliisiksi? Mistä juontaa Marian ja Pertti Strömin vihanpito? Miten käy tuhopolttajalle, joka pelkää tulta? Voiko miesten hyvä veli -verkosto vaarantaa oikeuden toteutumisen jopa lainvartijoiden keskuudessa?
Leena Lehtolainen tarjoilee mehukkaita mysteerejä ja uusia tuttavuuksia. Rikoskomisario Laura Sarkkinen ja nuorempi rikoskonstaapeli Anna Harmaja seikkailevat kolmessa tarinassa. Tehokaksikko kohtaa ensimmäisen kerran tutkiessaan poikkeuksellisen julmaa naistenhuijausjuttua, ja toisen kerran naiset joutuvat yhdistämään voimansa uhkaavan ryöstömurhasarjan yhteydessä. Heidän kolmannessa yhteisessä jutussaan panokset ovat valtakunnanpolitiikan ylimmällä tasolla, kun nuori europarlamentaarikko löytyy murhattuna hämeenlinnalaisasunnosta, poltinmerkki poskessaan.
Tuttuun tapaan Lehtolaisen tarinoissa on tiukkatahtisen jännityksen höysteenä kosolti ihmissuhteiden lämpöä ja kipeyttä. Eikä terä ole taittunut myöskään yhteiskuntakritiikistä.
****
Ja toinen sattumalta lainaan osunut kirja.
Olen lukenut Lehtolaista, Maria Kallio -dekkareita ja pitänyt. Hänen kirjoitustyylinsä pitää otteessaan kirjan alusta loppuun, pitkästymisiä en muista kokeneeni koskaan.
Niin piti tämäkin. Kirja koostuu lyhyistä ja vähän pitemmistä kertomuksista. Kaikki ne vangitsivat minut ja oli tuskaa laskea välistä kirjaa kädestä, kun olisi halunnut lukea vaan eteenpäin ja mitäs seuraava kertomus tuokaan tullessaan..
Oli vähän erilaistakin Lehtolaista, mutta sitten sitä tuttua Lehtolaista myös, eli poliiseja ja rikoksia.
Mutta kyllä siis oli kiva lukukokemus ja aion lukea Lehtolaista jatkossakin, kunhan vastaan tulee kirjoja, joita en vielä ole lukenut.
3 kommenttia:
Tätä Lehtolaisen kirjaa en olekaan vielä saanut käsiini. Kuulostaa kyllä taatulle Lehtolaiselle, jonka haluan lukea. Olen niistä aiemmista pitänyt paljon.
-P
Joo, tämä oli tosiaan taattua Lehtolaista. Jos on pitänyt aiemmista, voisinpa väittää että pitää tästäkin.
Minäkin tykkään Lehtolaisesta.
Lähetä kommentti