Ruotsalaiskomisario Kurt Wallander tutkii viimeisessä jutussaan tietokoneiden varassa toimivan yhteiskunnan suunnatonta haavoittuvuutta
Atk-konsultti kuolee sydänkohtaukseen pankkiautomaatilla. Kaksi teinityttöä murhaa raa'asti taksikuskin. Sähkökatkos pimentä suuren osan Skånea, ja muuntoasemalta löytyy hiiltynyt ruumis.
Vain Kurt Wallander aavistelee tapahtumilla olevan jotain yhteyttä. Poliisin vainullaan ja nuoren hakkerin avulla hän selvittelee henkilöiden ja motiivien monimutkaista kuviota - ja joutuu varomattomuuttaan hengenvaaraan.
Arkisen, realistisen tyylinsä hallitseva Henning Mankell on Ruotsin suosituimpia rikoskirjailijoita ja Suomessakin jo käsite. Palomuuri on seitsemäs suomennettu Kurt Wallander- dekkari.
(takakansi)
***
Siskon hyllystä löytyi myös yksi Mankell, jota en ollut vielä lukenut.
Niin se reilu 500 sivua taas meni ihan huomaamatta, kyllä hyvän kirjan tunnistaa siitä, että sivut vaan menevät ohi, ilman että miettii, milloinhan tämä loppuu...
Realistinen poliisi, ei mikään yli-ihminen, on päähenkilönä kyllä vertaansa vailla. JOtenkin on niin helppo samaistua niihin ongelmiin ja ajatuksiin. Hän ei kuvittele olevansa paras ja ylivoimaisin, mutta ei toisaalta väheksykään omia kykyään.
Töitähän nämä poliisit tuntuvcat tekevän tauotta ja ilman vapaapäiviä, mutta se on ehkä sivuseikka näissä dekkareissa.
Mutta tietysti näitä Wallandereita suosittelee dekkareiden ystäville yhä edelleenkin.
5 kommenttia:
Luetko sä kirjan päivässä??
Wallander rocks, ei voi muuta sanoa!! =)
Mä en ole itse asiassa tätä Wallanderia lukenut, koska katsoin tämän elokuvana mikä ei tietenkään kirjan veroinen kokemus ollut. Jossain vaiheessa on kirja luettava.
Ja pieni mainos; laitoinpa minäkin blogin pystyyn. Se on toistaiseksi vielä melko onnettoman näköinen, mutta jospa se tästä, kunhan mies tulee kotiin neuvomaan =)
Ah, Kurt, Kurt, Kurt. <3 Itse luin "Palomuurin" juuri (ruotsiksi tosin) ja pidin siitä hirmuisesti. Wallander-kirjoissa taso on tappotasaisen MAHTAVAA. :)
Allu, se nyt vaihtelee, jotkut kirjat lukee päivässä, toisissa menee viikko. Ja sitten kun tulee noita lapselle luettuja kans blogattua, niin se tietysti nostaa "saldoa" ja tuntuu, että luen enempi kuin luenkaan.
Tuon Palomuurin aloitin eilen aamulla ja tänään iltapäivällä sain loppuun...
Mutta just nyt elämäntilanne on se, että ehdin lukea, mutta 2 viikon päästä se muuttuu, sitten ei varmasti ehdi lukea juurikaan.
Anilo sekä tiireads, wallander todellakin rocks. Näissä on sitä jotain, joka vetoaa johonkin lukijan lukuhermoon ;) Ja yleensäkin Mankellin kirjat. Jotkut vaan osaa kirjoittaa :)
Eikä edes sarja huonone, kuten monelle sarjalle käy: ekat kirjat on hyviä ja mukaansatempaavia, sitten niistä katoaa "se jokin".. Wallanderissa sitä ei ole tapahtunut.
Wallander on paras pohjoismainen poliisihahmo, ehdottomasti =)
Lähetä kommentti