Pastori Tim ei ole pitänyt itseään käsityötaiturina lukuun ottamatta puutarhan - ja koiranhoitoa, mutta kun hän löytää antiikkisen ja eheyttämistä kaipaavan seimiasetelman, intoa alkaa löytyä. Seimen hahmoja korjatessaan pastori Tim oppii lisää Jumalasta, jota hän palvelee myös eläkepäivinään. Seitsemäs Pappila-sarjan teos tempaa mukaansa samalla ihastuttavalla tavallaan kuin aiemmatkin osat. Mitfordin henkeä on vaikea vastustaa.
(takakansi)
***
Minulla tosiaan puuttuu kuudes osa, koska sitä ei ole meidän lähikirjastossa. Pitää yrittää saada se käsiin kuitenkin jossain välissä.
Luin tämän eilen jo loppuun, en vain ole ehtinyt sitä kirjaamaan ylös. Olenkin siis ehtinyt pohdiskella tätä kirjaa enempi.
Tämä oli ehkä eniten sellainen, ettei ollut niin kamalan elävät hahmot, aivan kuin olisi kerrottu jostain ulkopuolisten ihmisten toimista, lueteltu, mitä ne tekee..
Kuitenkin, ihan ok lukukokemus, mutta aiemmat osat ovat olleet mielestäni elävämpiä.
Tässäkin oli tehokeinona käytetty muutamia kirjeitä sekä myös sähköposteja, jotenkin.. En oikein nyt niistä pitänyt, vaikka ei ne ihan irrallisiakaan osia olleet. Eivät kuitenkaan niin selkeästi minusta olleet osa juonta.
2 kommenttia:
Ja jos Riitta tänne eksyy, niin tässäpä linkkiä ;)
http://raamis.blogspot.com/
ja tottakai muutkin ovat tervetulleita, jos kiinnostaa..
Hauskaa! Sinä laitoit heti tuulemaan. Kiitos kutsusta!:)
Raamiksessa tavataan.
t. riitta.
Lähetä kommentti