Kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Alkoholisoitunut äiti oli tehnyt Davidista syyllisen pahaan oloonsa. Mutta pojan elämänhalu ja perheen ulkopuolinen turvaverkko ovat äitiäkin vahvemmat, kantavat vaikeimmankin yli.
(takakansi)
***
Olen tämän varmaan lukenut joskus heti suomeksi ilmestymisen jälkeen. Nyt lainasin kuitenkin sen uusiksi siskon kirjahyllystä. Järkytti edelleenkin.
En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miten joku voi sulkea lapsensa perheen ulkopuolelle tuolla tavalla, niin ettei lapsella ole minkaanlaista ihmisarvoa, ei anneta ruokaa, kidutetaan mitä kamalimmilla keinoilla (ei ruokaa, "kaasukammio", juotetaan myrkkyä, hakataan jne jne). Miten joku äiti, tai yleensäkään ihminen, voi tehdä sellaista toiselle? Ja vielä lapselle?
Onneksi tilanteeseen lopulta puututtiin ja kaikki meni hyvin, vaikka mielestäni ihan uskomatonta hyppyyttämistä perheestä toiseen tapahtuikin edelleen. Ja se, kuinka isäkään ei osannut tehdä mitään, hän vaan joi.. Aluksi tietysti pakeni tilanteesta kokonaan.
Valitettavasti tämmöisiä tapauksia kuulee edellenkin. Juuri viime viikolla oli jossain blogissa kerrottu, kuinka jossain oli paljastunut hiukan vastaavanlainen tapaus. Ei Suomessa.
Nykyään on tietysti, ainakin Suomessa, lastensuojelulaki, joka velvoittaa tekemään ilmoituksen, jos vähänkään epäilee, että lasta kohdellaan kaltoin. Kuinka suuri kynnys on tehdä se ilmoitus? Suuri. Miten kunnat voivat toimia, onko resursseja? Ei. Edelleenkin ongelma on se, ettei tarpeeksi ajoissa pystytä eikä voida puuttua, vaikka laki sanoo mitä. Ennaltaehkäisyn perään huudellaan, mutta.. Kysymyksiä on: miten toteutetaan, mistä rahat jne. Ainahan sitä jotain on..
Kirjaan palatakseni, on ihmeellistä, kuinka David selvisi kaikesta ja sai elämänsä järjestykseen.
Jos tämmöiset järkyttävät kirjat kiinnostavat lasten pahoinpitelystä ja orjuuttamisesta, kannattaa tämäkin lukea, jos ei ole vielä lukenut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti