Tosi valo, Bodie Thoene (A.D.-kronikka 1)

Romaanisarja tapahtumista, jotka muuttivat maailman.

Jerusalem on kaupunki, jossa viha, kiihko ja kaipaus ovat aina kyteneet ja roihunneet tiiviimpänä kin muualla. Se on kolmen uskonnon pyhä kaupunki. Ajanlaskumme alussa Jerusalem oli ulkoisesti rauhallinen, järjestystä ylläpiti Rooman rautasaapas. Mutta pinnan alla kyti; juutalaisten eri ryhmät riitelevät keskenään, mutta samalla kaipaavat omalla tavallaan tilanteen laukaisijaa, Pelastajaa.

Susanna ja Manaen rakastavat toisiaan siitä huolimatta, että heidän rakkautensa on kielletty. Penuel, kerjäläinen; Marcus, upseeri; Zadok, paimenten päällikkö kolmen "varpusen" kanssa - nämä kaikki odottavat toivon täyttymistä. Parantaja nimeltä Jeshua ilmaantuu kaupungin kaduille. Voisiko hän olla tosi valo, vai jääkö hän pettymykseksi kuten niin moni ennen häntä?

***

Lainasin tämän, vaikka Irlanti-kronikka onkin ollut pettymys.
Marielka on kehunut Eurooppa-kronikkaa ja koska sitä ei ollut hyllyssä, tartuin tähän.
Tämän mainostetaan jatkuvan siitä, mihin Israel-kronikka päättyi, mutta ajattelin, että ihan sama, vaikken sitä olekaan lukenut.

Ja ainakin itse koin, edelleenkin tietämättä millainen Israel-kronikka on, että tämän voi lukea aivan hyvin itsenäisenä sarjana. En ainakaan huomannut mitään kytköksiä siihen.

Tosi valo kertuu Penuelin, sokean kerjääjän, tarinan. Tietysti tässä on paljon muutakin, mutta se on yksi kantava voima tässä kirjassa.
Kirja kertoo ajanlaskumme alusta, odotetaan kovasti Messiasta. Siitä, kuinka siihen suhtaudutaan. Osa uskoo Jeshuan olevan Messias, osalle se on kuin punainen vaate härälle.
Ja myöskin kirja kertoo siitä, kuinka osa ihmisistä ei tiedä, mitä uskoa. Toisaalta haluaisi uskoa Jeshuan opetuksia, toisaalta ei tiedä...
Tuttuja tunteita nykyäänkin?

Tämän kirjan luin melkein ahmimalla. Osittainhan tämä nojautuu Raamattuun, viitteitä siihen on paljon ja ne on numeroitu ja lopussa on luettelu Raamatun kohdista. Toisaalta, on varmasti tulosta historian tutkimuksesta, osalta mielikuvitusta.
Kerronta oli tässä elävää, tempaisi ainakin minut mukaansa hyvin. Kirjan ihmiset "heräsivät eloon", eivät olleet latteita blaablaablaa-tyyppejä.

En oikein osaa mitään arvostella tästä, tämä vaan oli. Mä vaan tykkäsin tästä. Vaikka tietysti tässäkin välistä mietti yhtä sun toista, niin kuitenkin positiivinen mieli jäi kirjasta. Loppujen lopuksi kaikki tietysti päättyi hyvin, paha sai palkkansa.

Oli mielenkiintoista lukea sen ajan ihmisten elämästä, jotka ovat eläneet silloin, kun Jeesus kulki opettamassa. Jossain kohti Jeesuksen opetuksia lainattiin, Jeshua kulki taustalla, mutta hän ei ollut tässä päähenkilö. Toisaalta hän on erittäin tärkeä osa kirjaa. Kuitenkin itse koin, että kirja kertoi enimmäkseen siitä, mitä muiden elämä oli silloin. Millaista oli tavallisen (no, oliko ylhäistö, sadanpäämies, paimen ja kerjäläinen tavallista silloin? Minun mielestä joo) kansan elämä. Ja mitä ne päämiehet olivat valmiita tekemään.

Äh, nyt katkesi ajatus, jatkan joskus, jos muistan jotain muuta...
Mutta yhden kirjan perusteella suosittelen lämpimästi, jos tälläinen kirjallisuus (historia, uskonto) kiinnostaa.