tiistai 25. marraskuuta 2008

Eppu Nuotio, Neitsytmatka

Mä lähden täältä heti kun pääsen, Annukka ajattelee. Hän on kohta viidentoista ja täynnä vapaudennälkää, ja hän vihaa kaupungin jokaista kulmaa. Eniten kuitenkin tehtaan konttorirakennusta. Sinne isä on piilottanut naisen nimeltä Laina Penttinen.
Annukka pakenee kodin alakuloa ja äidin kuristavaa hellyyttä, kulkee uhallakin kommunistiperheen tyttären kanssa, kittaa omppuviiniä, yrittää epätoivoisesti päästä neitsyydestään, kahlitsee itsensä Koijärvellä puskutraktoriin. Ja saa vastaansa isän, joka tehtaan apulaisjohtajana on pienellä paikkakunnalla Jumalasta seuraava.
Sen paremmin isä kuin tytärkään eivät ehdi kiireiltään huomata, kuinka Varkauden komeimman tiilitalon viileyteen hyljätty äiti vajoaa yhä syvemmälle omaan maailmaansa.

Eppu Nuotion Peiton paikka kertoo Annukka Lehmuksen lapsuudesta. Neitsytmatka kuvaa perheen rosoista elämää 1970-luvun Suomessa, aikana jolloin maailma tunkee pikkukaupungin ikkunoista sisään.

(takakansi)

***
Mä tykkäsin tästä enempi kun ekasta kirjasta. Mun mielestä oli jotenkin.. Mukaansatempaavampi. Olihan tässäkin heikkoutensa tietysti, mutta ei niin heikkoja kohtia kuin ekassa kirjassa.

Voihan tän lukea, jos tykkää kirjoista, joissa kuvataan suomalaista elämänmenoa. Pikkukaupungin jutut oli mielestäni kuvattu hyvin, samoin perhesuhteet.

Ei kommentteja: