Kun rikollisen pysäyttäminen tavanomaisin keinoin osoittautuu mahdottomaksi, neljä tarmokasta naista päättää puuttua asiaan. Lindsay Boxer, San Franciscon poliisin ylitarkastaja, sekä hänen ystävättärensä Claire, Jill ja Cindy ryhtyvät ratkomaan harvinaisen harkittua murhamysteeriä - varsin epäsovinnaisin menetelmin.
David Brandt oli maailman onnellisin mies saatuaan vaimokseen hurmaavan Melanien. Hääyö loistohotellin sviitissä jäi kuitenkin pariskunnan viimeiseksi yhteiseksi hetkeksi, sillä aamulla heidät löydettiin murhattuina.
Ylpeänä herättämästään kauhusta murhaaja suunnittelee jo seuraavaa tempaustaan. Edustavan ja tyylikkään miehen on paitsi helppo kävellä sisään kaupungin hienoimpiin morsiuskauppoihin myös etsiä uusia uhreja pakkomielteisille häämurhilleen...
(Kuvaus)
****
Tykkäsin tästä. Yllättävä päätös, tai yllättävä murhaaja siis. Ei ihan heti tullut mieleen, että kuka se vois olla kirjan henkilöistä.
Kiva lukea pitkästä aikaa hyviä dekkareita ja tämähän on eka osa, tuo Ei toista tilaisuutta on se toinen osa. Erillisiä kirjoja, mutta samat tutkijat ja etsivät siis..
lauantai 28. helmikuuta 2009
James Patterson, Ei toista tilaisuutta
Kuolema niittää satoaan San Franciscossa. Lindsay Boxer on tuskin ehtinyt toipua kuherruskuukausimurhiksi sanotun karmean sotkun selvitystyöstä, kun hän jo saa uuden toimeksiannon. Näissä surmissa ei näytä olevan senkään vertaa järkeä saati johtolangan pätkää kuin edellisissä. Raivopäiselle murhaajalle kelpaa uhriksi kuka hyvänsä, jopa kirkonpihalla leikkivä pikkutyttö tai pesutuvassa hääräävä vanha nainen. Tai poliisi...
Lindsay Boxer sekä hänen ystävänsä reportteri Cindy Thomas, kuolinsyyntutkija Claire Washburn ja syyttäjä Jill Bernhardt tarvitsevat kaiken neuvokkuutensa - ja monta martinia - ennen kuin tulosta alkaa syntyä. Mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi. Jos pahantekijää ei heti saada satimeen, toista tilaisuutta on turha odottaa!
(kuvaus)
****
Nämä kirjat tulee nyt väärässä järjestyksessä, koska tämän luin oikeasti vasta toisena..
Mutta ihan mukaansatempaava, kohtuuhyvä dekkari.
Jostain syystä mulla oli epäilyksensä näitä Pattersonin dekkareita kohtaan ja en ole saanut tartuttua yhteenkään, mutta epäilys osoittautui vääräksi ja lopulta luin putkeen kolme.
Olen joskus lukenut jonkun hänen kirjansa ja se ei tainnut olla ihan yhtä hyvä.
Lindsay Boxer sekä hänen ystävänsä reportteri Cindy Thomas, kuolinsyyntutkija Claire Washburn ja syyttäjä Jill Bernhardt tarvitsevat kaiken neuvokkuutensa - ja monta martinia - ennen kuin tulosta alkaa syntyä. Mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi. Jos pahantekijää ei heti saada satimeen, toista tilaisuutta on turha odottaa!
(kuvaus)
****
Nämä kirjat tulee nyt väärässä järjestyksessä, koska tämän luin oikeasti vasta toisena..
Mutta ihan mukaansatempaava, kohtuuhyvä dekkari.
Jostain syystä mulla oli epäilyksensä näitä Pattersonin dekkareita kohtaan ja en ole saanut tartuttua yhteenkään, mutta epäilys osoittautui vääräksi ja lopulta luin putkeen kolme.
Olen joskus lukenut jonkun hänen kirjansa ja se ei tainnut olla ihan yhtä hyvä.
perjantai 23. tammikuuta 2009
Paolo Coelho, Portobellon noita
Portobellon noita on kiehtova kertomus monikasvoisesta naisesta Athenasta, jonka yliluonnolliset kyvyt määräävät hänen kohtalonsa. Athenassa on kaikki nykyaikaan sopivan myytin ainekset: hän on romaniäidin hylkäämä orpo Transilvaniassa. Lapsi, jonka adoptiovanhemmat veivät Beirutiin. Ison lontoolaisen pankin pankkivirkailija. Menestynyt kiinteistönvälittäjä Dubaissa. Mutta ennen kaikkea Athena on Portobello Roadin papitar - henkinen johtaja, jonka opit eivät sovi kaikille. Athenan mystinen mutta toivorikas tarina kerrotaan hänen läheistensä näkökulmasta, kertojina ovat mm. Athenan adoptioäiti, vampirismia tutkiva journalisti, pappi, kalligrafian opettaja ja näyttelijä.
Portobellon noita ei jätä ketään kylmäksi: Coelho kertoo meille Athenan kautta ihmisen mahdollisuuksista elää elämänsä omaa vakaumustaan kuunnellen, rohkeasti.
Kuvaus
***
En nyt osaa oikein sanoa, oliko hyvä vai ei. Kertoi tuosta Athenasta eri ihmisten näkökulmasta. Mielenkiintoinen oli kyllä omalla tavallaan, mutta oliko hyvä? Jaa-a. varmaan pitäis itse lukea jokaisen, jotta voisi sanoa.. En osaa ottaa kantaa. Kyllähän tässä tuli mietittyä monenlaista.
Tässä nähtiin, että Jumala on Äiti, kristinuskossahan Jumala on Isä. Mistähän tämä muuten tulee? Siis että kristinuskossa Jumala on Isä.. Olen kyllä Raamatun lukenut, mutta en nyt yhtäkkiä muista, oliko se siellä jossain sanottu. Se vaan on opittu että se on niin, mutta en muista, onko sitä (minulle) koskaan perusteltu, miksi juuri Isä.. Tätä aloin ainakin miettiä.
No, parempi tämä oli kuin muut viime aikoina lukemani kirjat. Alkoi jo huolestuttaa, jos pidän sosiaalipolitiikan kirjaa mielenkiintoisempana kuin romaaneja ;)
Toinen mielenkiintoinen koulukirja on ollut kehityspsykologian kirja. Niistä molemmista on itseasiassa tentti kohta, ja kumpikin on kesken..
Portobellon noita ei jätä ketään kylmäksi: Coelho kertoo meille Athenan kautta ihmisen mahdollisuuksista elää elämänsä omaa vakaumustaan kuunnellen, rohkeasti.
Kuvaus
***
En nyt osaa oikein sanoa, oliko hyvä vai ei. Kertoi tuosta Athenasta eri ihmisten näkökulmasta. Mielenkiintoinen oli kyllä omalla tavallaan, mutta oliko hyvä? Jaa-a. varmaan pitäis itse lukea jokaisen, jotta voisi sanoa.. En osaa ottaa kantaa. Kyllähän tässä tuli mietittyä monenlaista.
Tässä nähtiin, että Jumala on Äiti, kristinuskossahan Jumala on Isä. Mistähän tämä muuten tulee? Siis että kristinuskossa Jumala on Isä.. Olen kyllä Raamatun lukenut, mutta en nyt yhtäkkiä muista, oliko se siellä jossain sanottu. Se vaan on opittu että se on niin, mutta en muista, onko sitä (minulle) koskaan perusteltu, miksi juuri Isä.. Tätä aloin ainakin miettiä.
No, parempi tämä oli kuin muut viime aikoina lukemani kirjat. Alkoi jo huolestuttaa, jos pidän sosiaalipolitiikan kirjaa mielenkiintoisempana kuin romaaneja ;)
Toinen mielenkiintoinen koulukirja on ollut kehityspsykologian kirja. Niistä molemmista on itseasiassa tentti kohta, ja kumpikin on kesken..
lauantai 17. tammikuuta 2009
Astrid Lindgren, Mio, poikani Mio
Takakannen tekstiä ei ole tähän tarjolla, mutta alempana linkki erääseen arvosteluun, jossa kirjasta on hiukan kerrottu enemmän.
***
Saatiin vihdoin luettua tämä lapsen kanssa. Jostian syystä unohtui hyllyyn tauolle pitkäksi aikaa!
Tykättiin kumpikin. Oli jännittävä, mutta ei kuulemma liian jännittävä. Kirja sai lapsenkin pohtimaan aina, että mitähän tapahtuu seuraavaksi.
Lindgrenin kirjoissa on sitä "jotain" vielä vuosikymmenienkin jälkeen! Ei uskoisi, että tämäkin kirja on kirjoitettu 1950-luvulla. Kirja on julkaistu itseasiassa Ruotsiksi jo ennen minun äitini syntymää!
Arvostelun voi lukea myös täältä. itse pelkäsin kirjan olevan liian pelottava 7-vuotta täyttävälle, mutta hänestä se oli yksi parhaita kirjoja, joita olemme lukeneet.
***
Saatiin vihdoin luettua tämä lapsen kanssa. Jostian syystä unohtui hyllyyn tauolle pitkäksi aikaa!
Tykättiin kumpikin. Oli jännittävä, mutta ei kuulemma liian jännittävä. Kirja sai lapsenkin pohtimaan aina, että mitähän tapahtuu seuraavaksi.
Lindgrenin kirjoissa on sitä "jotain" vielä vuosikymmenienkin jälkeen! Ei uskoisi, että tämäkin kirja on kirjoitettu 1950-luvulla. Kirja on julkaistu itseasiassa Ruotsiksi jo ennen minun äitini syntymää!
Arvostelun voi lukea myös täältä. itse pelkäsin kirjan olevan liian pelottava 7-vuotta täyttävälle, mutta hänestä se oli yksi parhaita kirjoja, joita olemme lukeneet.
Diana Gabaldon, Lumen ja tuhkan maa
On vuosi 1772, ja Yhdysvaltain vapaussodan ensimmäiset kahakat ovat alkaneet. Bostonin kaduilla viruu ruumiita, ja Pohjois-Carolinan uudisraivaajien kodit ovat liekeissä. Britannian kuvernööri kutsuu Jamie Fraserin johtamaan joukkoja, joiden tehtävä on tukahduttaa itsenäisyyttä havittelevat kapinalliset. Jamien vaimo, aikamatkustaja Claire, on kauhuissaan. Hän on lukenut omassa ajassamme lehtileikkeen vuodelta 1776, joka kertoo Jamien ja tämän perheen kuolemasta sodan väkivaltaisuuksissa.
Claire on aina osannut ennustaa tulevaisuuden oikein, mutta tällä kertaa hän toivoo olevansa väärässä. Mutta voiko yksi ihminen muuttaa maailmahistorian kulkua, edes pieneltä osin?
(kuvaus)
***
Tämä on kesken ja saa jäädäkin kesken. On nimittäin 6. osa, mitä en heti tajunnut..
Minulla on itsellä tämän sarjan ensimmäinen osa, olen lukenut sen joskus vuosia sitten (itseasiassa tammikuussa 2006 ;D ostin sen sairaalalukemiseksi itselle..). Pidin kirjasta, mutta tämän kirjan mukaan en ole oikein päässyt. Kerronta on jotenkin pitkäveteistä ja tylsää.
Claire on aina osannut ennustaa tulevaisuuden oikein, mutta tällä kertaa hän toivoo olevansa väärässä. Mutta voiko yksi ihminen muuttaa maailmahistorian kulkua, edes pieneltä osin?
(kuvaus)
***
Tämä on kesken ja saa jäädäkin kesken. On nimittäin 6. osa, mitä en heti tajunnut..
Minulla on itsellä tämän sarjan ensimmäinen osa, olen lukenut sen joskus vuosia sitten (itseasiassa tammikuussa 2006 ;D ostin sen sairaalalukemiseksi itselle..). Pidin kirjasta, mutta tämän kirjan mukaan en ole oikein päässyt. Kerronta on jotenkin pitkäveteistä ja tylsää.
Cecelia Ahern, Ihmemaa
Mihin päätyvät kaikki ne ihmiset, jotka katoavat kuin tuhka tuuleen? Asia on kalvanut 34-vuotiasta Sandy Shorttia siitä lähtien kun hän oli lapsi ja naapurintyttö Jenny-May katosi jälkiä jättämättä.
Samaan aikaan toisella puolen Irlantia Jack Ruttle on epätoivoinen. Hänen nuorempi veljensä Donal on ollut kateissa jo vuoden, eikä poliisista ole apua. Bongatessaan lehdestä Sandyn etsivätoimiston ilmoituksen Donal on varma, että hänen rukouksiinsa on vastattu.
Sandyn myöhästyttyä sovitusta tapaamisesta Donal kuitenkin huomaa etsivänsä mystisesti kadonnutta naisetsivää, jonka oli määrä jäljittää hänen veljensä. Ja kadoksissa Sandy Shortt totisesti on. Hän on harhautunut juoksulenkillään kylään, josta ei ole minkäänlaista ulospääsyä. Kaiken lisäksi eräs kylän asukkaista on kukapa muukaan kuin Jenny-May Butler.
Vaikka salaperäinen kylä tarjoaa avaimen katoamisen arvoitukseen, Sandy huomaa kaipaavansa takaisin kotiin. Mutta onko Sandy piilottanut itsensä tällä kertaa liian hyvin? Ihmemaa on lämmin, satumainen tarina yksinäisyydestä, etsimisestä ja löytämisestä.
(kuvaus)
*****
Minä koin tämän aikuisten satuna. Ihan viihdyttävä. Ihan hyvä lukukokemus, ei jäänyt tunne, että no johan oli tylsä. Ei nyt mikään huippuhyväkään, vaan nimenomaan satumainen, siis sillä tavalla, että se oli satu ;D Ei satumaisen hyvä tai ihana ;D
Parempi tämä oli kuin tuo Cornwellin dekkari.
Samaan aikaan toisella puolen Irlantia Jack Ruttle on epätoivoinen. Hänen nuorempi veljensä Donal on ollut kateissa jo vuoden, eikä poliisista ole apua. Bongatessaan lehdestä Sandyn etsivätoimiston ilmoituksen Donal on varma, että hänen rukouksiinsa on vastattu.
Sandyn myöhästyttyä sovitusta tapaamisesta Donal kuitenkin huomaa etsivänsä mystisesti kadonnutta naisetsivää, jonka oli määrä jäljittää hänen veljensä. Ja kadoksissa Sandy Shortt totisesti on. Hän on harhautunut juoksulenkillään kylään, josta ei ole minkäänlaista ulospääsyä. Kaiken lisäksi eräs kylän asukkaista on kukapa muukaan kuin Jenny-May Butler.
Vaikka salaperäinen kylä tarjoaa avaimen katoamisen arvoitukseen, Sandy huomaa kaipaavansa takaisin kotiin. Mutta onko Sandy piilottanut itsensä tällä kertaa liian hyvin? Ihmemaa on lämmin, satumainen tarina yksinäisyydestä, etsimisestä ja löytämisestä.
(kuvaus)
*****
Minä koin tämän aikuisten satuna. Ihan viihdyttävä. Ihan hyvä lukukokemus, ei jäänyt tunne, että no johan oli tylsä. Ei nyt mikään huippuhyväkään, vaan nimenomaan satumainen, siis sillä tavalla, että se oli satu ;D Ei satumaisen hyvä tai ihana ;D
Parempi tämä oli kuin tuo Cornwellin dekkari.
Patricia Cornwell, Vaarassa
Kaunis ja älykäs piirisyyttäjä Monique Lamont on taitava peluri lain ja politiikan kovassa pelissä. Hän on pannut alulle hankkeen, jolla on tarkoitus kerätä varat uutta dna-laboratoriota varten ja pönkittää samalla hänen nousujohteista uraansa. Vaarassa -hankkeen kansikuvapojaksi Lamont on valinnut rikostutkija Winston Garanon. Garano kieltäytyy jyrkästi. Julkisuus ei ole hänen heiniään, eikä se totisesti auta tavallisen rikostutkijan urakehitystä. Lamont ei ole kuitenkaan tottumaton suostuttelemaan, ja pian Garano huomaa olevansa pääsemättömissä hänen pelilaudallaan.
Vaarassa on uudenlaista Patricia Cornwellia. Rikostutkinnan taitava kuvaaja näyttää poliisityön laajemmassa ympäristössään, jossa määräävät politiikan suhdannevaihtelut, uutisia janoava media ja kaikkivaltias raha. Tarina on alun perin ilmestynyt jatkokertomuksena New York Times Magazinen sunnuntainumerossa, jolla on yli viisi miljoonaa lukijaa.
(kuvaus)
***
Joo, tämmöisen kahlasin läpi pari viikkoa sitten. Koko ajan oli tunne, että olen tämän lukenut. Varmaan olenkin.
Tylsä! Tosi tosi tylsä! Ja se sama fiilis oli ekallakin lukukerralla muistaakseni.
Vaarassa on uudenlaista Patricia Cornwellia. Rikostutkinnan taitava kuvaaja näyttää poliisityön laajemmassa ympäristössään, jossa määräävät politiikan suhdannevaihtelut, uutisia janoava media ja kaikkivaltias raha. Tarina on alun perin ilmestynyt jatkokertomuksena New York Times Magazinen sunnuntainumerossa, jolla on yli viisi miljoonaa lukijaa.
(kuvaus)
***
Joo, tämmöisen kahlasin läpi pari viikkoa sitten. Koko ajan oli tunne, että olen tämän lukenut. Varmaan olenkin.
Tylsä! Tosi tosi tylsä! Ja se sama fiilis oli ekallakin lukukerralla muistaakseni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)