Noah Hawley, Kaikki sanovat tahdon

Niin paljon onnea ja lupauksia, ja silti puolet avioliitoista päättyy eroon... Viihdyttävä, ajatuksia herättävä romaani siitä mitä rakastavaisille tapahtuu papin aamenen jälkeen

Laurie on kolmenkymmenenkuuden ja menettänyt uskonsa rakkauteen. Hän on vuosien mittaan valokuvannut yli tuhannet häät, mutta hänellä ei ole aavistustakaan, miksi toiset pysyvät yhdessä ja toiset eivät.

Myös Laurien oma avioliitto on päättynyt eroon. Kokemuksensa kolhimana hän päättää selvittää, onko onnellisia loppuja olemassakaan ja aloittaa tutkimusretkensä etsimällä aviopareja, joiden häät on aikanaan kuvannut.

Sitten Laurie tapaa eräissä häissä salaperäisen kuokkavieraan ja tuntee outoa levottomuutta. Onko mitään järkeä ihastua mieheen, joka kulkee vieraiden häissä katselemassa toisten onnea? Etenkään kun oma sydän on jo ennestään haavoilla.

(Takakansi)

***

Joko en osaa lukea, tai valitsen sopimattomia kirjoja, koska en pitänyt tästäkään.
Enkä mä löytänyt tuohon takakannen punattuun tekstiin kyllä vastausta löytänyt tästä kirjasta. EIkä tämä kertonut mistään muusta kuin siitä, että se otti valokuvia, ja otti valokuvia, ja otti valokuvia. Ja sillä oli traumoja lapsuudesta (kelläpä ei). Ja sitä rataa. Olisin oikeasti toivonut, että kirja olisi mennyt takakannen selostusta syvemmälle, mutta ei mennyt. Tai sitten en osaa lukea.

Miten ihmeessä tuhlaan aikaani surkeisiin kirjoihin?

Håkan Nesser: Toden ja ilveen verkko

"Hän tunnisti myös välittömästi kylpyammeessa makaavan naisen. Tämä oli nimeltään Eva Ringmar ja oli ollut jo kolme kuukautta hänen vaimonsa. Naisen asento oli merkillisen vääntynyt. Tummat hiukset kelluivat vedessä. Kasvot olivat alaspäin, ja koska amme oli ääriään myöten täynnä, siitä ei voinut olla epäilystäkään, että hän oli kuollut."

Sateisen harmaassa Maardamissa saa komisario Van Veeteren työtovereineen ratkaistavakseen Janek Mattias Mitterin tapauksen, lukionlehtorin,, joka ei muista, onko hän murhannut vaimonsa vai ei. Selvitellessäään lukion opettajien sotkuisia henkilösuhteita he eivät osaa aavistaakaan, millaisen kohtalodraaman totuuden etsinä vyöryttää esiin.

(takakansi)

***

Luin tämän jo noin kuukausi sitten, on vaan jäänyt bloggaamatta..
Mitähän tästä sanois..
Jotenkin.. Sekava ehkä. Tuntui etten oikein pääse mukaan kertaakaan, en pysty menemään yhdenkään henkilön elämän sisään. Kaikki tekee ja tekee, kenestäkään vaan ei saa otetta. Toisaalta taas ihan ok dekkari, mielenkiinto pysyi yllä ihan hyvin ja sain luettua ongelmitta loppun asti. Loppu oli jollainlailla yllättävä, vaikka jälkeenpäin ajateltuna aika yllätyksetön.

No, meni dekkarin nälkään ihan hyvin. Ehkä luen Nesseriä lisääkin sopivassa välissä.

Taavi Soininvaara, Vihan enkeli

"Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan?"

Jumalan tahtoa maan päällä säälimättä toteuttava Vihan enkeli Ezrael saa tappokäskynsä Sanansaattajalta. Mutta kuka käskee Sanansaattajaa?
Tiedemiehen murha Helsingissä kesken vappuriehan kutkee Suomen kansainväliseen rikostutkintaan, Suojelupoliisin päällikkö Jussi Ketosen viimeiseen. Ylietsivä Arto Ratamo saa unohtaa murheensa ja lähteä Haagiin, missä ekoterroristien isku monikansalliseen öljy-yhtiöön on sohaissut valonarkaa suurvaltapoliittista suunnitelmaa.
Menossa on maapallon energiavarojen uusjako, jossa päämäärä pyhittää raaimmatkin keinot. Mutta kuka lopulta sanelee mitä tehdään: öljykeisari Jaap van der Waal, Belfastin tytär Mary Cash, USA:n energiaministeriö vai joku muu?
Nuori ekoterroristi Ulrike Berger ymmärtää idealismin ja rakkauden kietoneen hänet mielipuoliseen painajaiseen viimeistään silloin, kun hän viruu vankina fanaattisen Ezraelin piilopaikassa. Kirves on jo pantu puun juurelle...

Taavi Soininvaaran Vihan enkeli on ajankohtainen ja kansainvälinen jännitysromaani terrorisminvastaisesta taistelusta, kyynisestä valtapolitiikasta ja ihanteiden voimasta. Henkeäsalpaavan vauhdikas ja vahvasti todelisuudessa kiinni oleva romaani osoittaa hyvän ja pahan olevan joskus täysin erottamattomat.

(takakansi)

*****
Sama vika kuin edellisessä: Kamalasti henkilöitä ja kaikki ovatkin suhteissa toisiinsa jollakin tavoin jne. Toisaalta jännitys säilyy loppuun asti, kun ei koskaan tiedä, millainen joku sitten onkaan loppujen lopuksi.
Toisaalta näissä kirjoissa seikkaillaan ympäristössä, mitä minun on vaikea kokea realistiseksi.. Rikkaita ihmisiä ja sellaisia, jotka päättävät kaikista asioista jne jne.

Tämä oli myös pelottava tavallaan, miten ihminen saadaan sekoamaan..
Toisaalta jäin miettimään, ettei kukaan "sekopää" voi noin vain muuttua takaisin normaaliksi ihmiseksi, kuten tässä annettiin ymmärtää, ainakin mun mielestä.

Ihan ok kirja tämäkin. Kiva lukea dekkareita pitkästä aikaa, vaikka se tarkoittaakin että verta roiskuu ja ihmisiä kuolee...

Taavi Soininvaara, Ikuisesti paha

Laura Rossin maailma särkyy palasiksi, kun hänen tuore aviomiehensä pidätetään epäiltynä diplomaatin murhasta. Lauran kesä muuttuu painajaismaiseksi kujanjuoksuksi Krakovan juutalaiskortteleissa, historiaa tihkuvassa Veronassa ja Frankfurtin pilvenpiirtäjien keskellä. Tietämättään nuoripari on joutunut mukaan saksalaisen geeniteknologiayrityksen ympärillä riehuvaan taisteluun. Mitä tavoittelevat Lähi-idän tehokkaimman bioasetutkimuslaitoksen johtaja, apartheid-koneiston kouluttama tappaja ja amerikkalainen sionisti-miljardööri? Kuka suunnittelee ihmisrodun geneettistä jalostamista, ihmisklooneja ja täydellistä joukkotuhoasetta? Kestääkö Lauran rakkaus ja tunnistaako hän hyvän ja pahan naamioiden takaa?
Supon etsivä Arto Ratamo saa ensimmäisen oman tutkinnan johdettavakseen hetkellä, jolloin vain omaperäinen elämänasenne ja loman odotus pitävät ongelmissaan piehtaroivan yksinhuoltajan kasassa. Panokset kansainvälisessä rikostutkinnassa ovat kovat: ihmisen geenikartta on selvitetty, täydellinen ase syntynyt ja joku haluaa lopettaa Lähi-idan kriisin. Lopullisesti.

(takakansi)

***

Ensikosketus Soininvaaraan. En oikein tiennyt pidänkö vai en. Kamalasti tapahtumia ja ihmisiä. Välistä en oikein ollut selvillä, kuka on mikäkin ja miksi joku on jokin ja kenen puolella se olikaan vai oliko kenenkään. Kaikki olivat sotkuissa toisiinsa. Aluksi ei kukaan olut kenenkään kanssa tekemisissä, loppupeleissä kaikki olviat suurinpiirtein sukua toisilleen tai jonkun sortin tuttuja.
No, ihan ok dekkari, vaikka en oikein aina ollutkaan selvillä naruista, mihin mikäkin menee.

Cathy Kelly, Unelmista totta

Emma, Leonie ja Hannah, kolme hyvin erlaista naista, tapaavat sattumalta lomamatkalla Egyptissä. He ystävystyvät ja huomaavat pian, että jokaisella heistä on oma salainen unelmansa.
Emma on onnellisesti naimisissa, mutta ankaran vauvakuumeen kourissa. Leonie kaipaa kumppania, vaan eihän kolmen teinin pulskistunut yksinhuoltajaäiti miestä löydä. Hannah puolestaan yrittää karistaa komean Felixin kannoiltaan, sillä miehethän ovat sikoja. Vai ovatko?
Ystävykset päättävät, että haaveista voi tehdä totta vain tukemalla toisiaan.

(takakansi)

**
Joulukuun alussa oli selvästi tälläinen rakkauskausi menossa ;) Rakkautta peräperään eikä yhtään dekkaria!

Mitähän tästä.. Semmoinen perusrakkaushömppä. Välistä kismaa ja välistä ei. Ihan hyvä luettava kirja ja sujuva, ei tökkinyt mitenkään ja jaksoi lukea. Toisaalta tuli tunne, että tämä sama juonikuvio toistuu vähintään jokatoisessa rakkauskirjassa, joten ei yllätyksiä sillä suunnalla. Suurinta antia olikin ehkä ne päähenkilöihin liittyvät sivuhenkilöt, joista olisin halunnut tietää enempikin :D Etenkin Emman vanhemmista ja hänen äidistään, joka sairastui..
Mutta ei huono. Eikä hyvä, keskitasoa.

Enni Mustonen, Kukkia Piretille

Eestiläinen pulatalvi on ankarimmillaan, kun 29-vuotias Piret Mätlik saa vihdoin kauan odottamansa työluvan Suomeen.
Roosimäen kolhoosin kurkkuvarastolta on pitkä matka Aholan puutarhatilalle Keski-Suomeen, ja lähdön riemuun sekoittuu haikeutta ja epävarmuutta.
Miltä hyvinvointi-Suomi näyttää Piretin silmissä? Miten hänet ottaa vastaan Aholan suurperhe, suureen suruunsa linnoittautunut? Millaista on naisen elämä tämän päivän Suomessa?
Tarvitaan Paljon aurinkoa, mutta myös sadetta ja myrskyä, ennenkuin Piretin kukkaset alkavat juurtua oikeaan puutarhaan.

Kukkia Piretille on tosipohjainen ja koskettava kertomus kahden maailman, kahden kulttuurin ja kahden ihmisen kohtaamisesta. Raikkaasti ja vauhdikkaasti Mustonen kuvaa Piretin elämää, ajatuksia ja tunteita uusissa oloissa, kaukana synnyinseudulta.

(takakansi)

**

Noiden Polvan kirjojen jälkeen tämä oli aivan huippuhyvä, vaikka jonkun muun kirjan jälkeen taas olis ollut ihan ok...
Oli mielenkiintoista lukea Viron ja Suomen eroista ja siitä, kun joku tulee sieltä Suomeen. Itse kun ei tosiaankaan pidä minään onnelana edes tätä Suomea ja täällä näkee sitä huonoakin aina. Pitäisi oikeasti asua ja elää oloissa, joissa kaikki olisi paljon huonommin, ehkä sitten osaisi arvostaa Suomea ja Suomen tapaa hoitaa asioita.
JA kyllä minä tottakai arvostan nytkin ja on paljon hyvääkin, mutta ei tämä mikään mallimaa ole silti asioiden hoidossa ja on paljon huonoakin, niiden hyvien asioiden vastapainoksi.
Oikeastaan kiinnostaisi enemmän lukea tuon ajan Virosta ja siellä elämisestä ja kenties niiden elämästä, jotka ovat tulleet Suomeen. Ovatko he todella työllistyneet ja löytäneet oman paikkansa jne. Virossa elämä oli varmasti tosi ankaraa ja kamalaa, on ollut todella ihmeellistä tulla Suomeen, missä kaupassa on ruokaa ja sitä saa ostaa kuka vaan.

Anni Polva, Rakkaus ajaa ojaan

Helkan äiti on arpajaisissa voittanut tulipunaisen auton, ja Helka saa luvan ottaa sen käyttöönsä, kunhan hankkii ensin itselleen ajokortin. Helka päättää silloin lähteä kesäyliopiston, käydä autokoulun ja siinä sivussa ottaa puhtaaksikirjoitustöitä. Oma kultakaan ei olisi pahitteeksi, mutta kun sillä kaikkien muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi pitäisi olla hymykuoppa toisessa ja vain toisessa poskessa, tuntuu sellaisen miehen löytäminen mahdottomalta. Mutta autokoulussa sellainen mies kuitenkin on, komea Atte ja Helka on kertakaikkiaan myyty! Mutta rakkaus ja autonajon opetteleminen eivät tahdo sopia millään yhteen.

(Takakansi)

**

Hömpänpömppää, jota en ole jaksanut edes blogata, vaikka luin jo kuun alussa tämän.
Hölmöä voisi jopa sanoa. Mutta joo. Ei vaadi ajatustyötä kun lukee ;P