perjantai 19. joulukuuta 2008

Taavi Soininvaara, Ikuisesti paha

Laura Rossin maailma särkyy palasiksi, kun hänen tuore aviomiehensä pidätetään epäiltynä diplomaatin murhasta. Lauran kesä muuttuu painajaismaiseksi kujanjuoksuksi Krakovan juutalaiskortteleissa, historiaa tihkuvassa Veronassa ja Frankfurtin pilvenpiirtäjien keskellä. Tietämättään nuoripari on joutunut mukaan saksalaisen geeniteknologiayrityksen ympärillä riehuvaan taisteluun. Mitä tavoittelevat Lähi-idän tehokkaimman bioasetutkimuslaitoksen johtaja, apartheid-koneiston kouluttama tappaja ja amerikkalainen sionisti-miljardööri? Kuka suunnittelee ihmisrodun geneettistä jalostamista, ihmisklooneja ja täydellistä joukkotuhoasetta? Kestääkö Lauran rakkaus ja tunnistaako hän hyvän ja pahan naamioiden takaa?
Supon etsivä Arto Ratamo saa ensimmäisen oman tutkinnan johdettavakseen hetkellä, jolloin vain omaperäinen elämänasenne ja loman odotus pitävät ongelmissaan piehtaroivan yksinhuoltajan kasassa. Panokset kansainvälisessä rikostutkinnassa ovat kovat: ihmisen geenikartta on selvitetty, täydellinen ase syntynyt ja joku haluaa lopettaa Lähi-idan kriisin. Lopullisesti.

(takakansi)

***

Ensikosketus Soininvaaraan. En oikein tiennyt pidänkö vai en. Kamalasti tapahtumia ja ihmisiä. Välistä en oikein ollut selvillä, kuka on mikäkin ja miksi joku on jokin ja kenen puolella se olikaan vai oliko kenenkään. Kaikki olivat sotkuissa toisiinsa. Aluksi ei kukaan olut kenenkään kanssa tekemisissä, loppupeleissä kaikki olviat suurinpiirtein sukua toisilleen tai jonkun sortin tuttuja.
No, ihan ok dekkari, vaikka en oikein aina ollutkaan selvillä naruista, mihin mikäkin menee.

Ei kommentteja: