Jari Lehikoinen on menestyvä mies, Dödön ja Antsun elämä on pelkkää päiväunelmaa ja katkeruutta. Yhtäkkiä Lehikoisen pihalla on autokuormittain multaa ja oven takana parikymmentä parketintekijää. Luusereitten salaliitto tekee menestyjän elämästä maanpäällisen helvetin. Kun Harjunpää ja Onerva astuvat kuvioihin, pilana alkanut leikki on muuttunut häikäilemättömäksi olemassaolotaisteluksi.
(takakansi)
***
Harjunpäätä siis vaihteeksi. Alku oli lupaava ja olin innoissani, että onpa kiva dekkari. Sitten kun aikaa kului ja en ehtinyt lukemaan, tunnelma latistui. Ei vaan ollutkaan niin hyvä. Silti loppuunasti luin ja oli ihan ok, mutta ei niin hyvä kuin alussa tuntui.
Onkohan tässä taas se, että olen tuttunut lukemaan nopeasti dekkarit ja nyt en siihen pysty.. Ei vain ehdi.
No, ihan hyvä aivojen nollaamisdekkari tämäkin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti