perjantai 27. maaliskuuta 2009

Holly Peterson, Mies talossa


Jamie Whitfield on taustaltaan keskiluokkainen ja kotoisin keskilännestä, mutta on avioliiton kautta päätynyt Manhattanin miljonäärien pieneen piiriin. Hän on naimisissa työnarkomaanin lakimiehen Phillipin kanssa ja on itse menestynyt tv-tuottaja - työssä käyvä nainen siis, mikä todellisten raharikkaiden piirissä on harvinaista. Jamiella ja Phillipillä on kolme lasta, joista vanhin, 9-vuotias poika, kaipaa kipeästi läsnäolevampaa miehen mallia. Lopulta Jamie päätyy palkkaamaan miespuolisen lastenhoitajan, mannyn!

Kun rento, urheilullinen Peter Bailey astuu kuvaan, Jamie vakuuttuu täysin ratkaisunsa oikeellisuudesta. Peter on rauhallinen, osaava ja hurmaavalla tavalla maanläheinen. Hän on täydellistä seuraa lapsille ja apua Jamielle nyt, lentoon ja aviomiehestä on tullut aina vain ailahtelevaisempi ja etäisempi. Mutta onnistuuko Peter vetämään Jamien lähemmäksi maanpintaa vai viekö hän vain jalat alta?

**
Ja lisää hömppää.
Tämä oli vähän pinnallinen, mutta sitten tämä kuitenkin imaisi mukaansa ihan hyvin. Luettava kirja, ei tahmannut pahemmin. Ei ollenkaan hullumpi tälläiseksi hömpäksi, mukavaa aivojen nollausta. Ihan tyypillinen juonikuvio kuitenkin mielestäni.



***
Viimeisimmät arvostelut ovat pikaisia, olen lukenut kirjat tässä maaliskuun aikana, en vain ole saanut blogattua niistä. Ei niistä nyt paljon sanottavaa olekaan. Mikään ei ole ollut huippumahtava eikä mikään ihan surkeakaan. Perusluettavaa kaikki.

2 kommenttia:

marika kirjoitti...

pidin tästä; varsinkin heitosta, jossa jonkun perheen kolmosilla oli kullakin oma thaimaalainen (?) nannynsa ja perheellä luonnollisesti lisäksi taloudenhoitaja, siivojaa ja lasten ruokien laittaja.
Saa minut pohtimaan, onko joidenkin elämä ihan oikeasti tuollaista, vai onko se vain iskevää parodiaa?
Niin tai näin, tämä oli hauska opus

JaaPa kirjoitti...

Joo, ja sitten ne nannyt pukeutuivat aina päivän teeman mukaisiin samanlaisiin asuihin :D

Tässä kirjassa oli huumoria, se tästä teki hauskan ja luettavan. Sellaista kevyttä lukemista. En tiedä onko totta vai parodiaa, kuitenkin hauskasti kirjoitettu.

On vähän pinnallisia nämä arviot, koska suurimman osan kirjosita luin maaliskuun ekalla viikolla eli noin kuukausi sitten..